Jep, Palatsista kantautuu ääni, se olen minä! Niinhän se sanonta menee että uusi vuosi ja uudet kujeet. Tämä sanonta pätee minuun, kirjaimellisesti (-4kg, jee)! Olen paljasjalkainen Kankaanpääläinen. Ehdin asua välissä 9 vuotta Huittisissa kunnes elämäntilanteeni muuttui ja päätin muuttaa viime syyskuussa takaisin kotikaupunkiini.
Olen pienestä asti harrastanut aktiivisesti eri urheilulajeja (mm.pesäpallo, telinevoimistelu,joukkuevoimistelu) mutta sydäntäni lähellä on kuitenkin aina ollut tanssi. Onneksi harrastuksia on Kankaanpäässä ollut tarjolla. Ilman niitä, kipinä liikuntaan ei olisi syttynyt! Tanssin ohjauksen aloitin jo 13-vuotiaana, ensin apuohjaajana ja sittemmin ”isona tyttönä” ohjaajana. Tässä välissä pakollinen paljastus: kyllä, olen toiminut joskus Emman tanssinohjaajana. Onneksi Emma oli tunneilla aina se kiltti tyttö joka hymyili eturivissä ja teki niin kuin ohjaaja sanoi. Tästä on mukava jatkaa aikuisiällä, mutta nyt toisinpäin; minä kuuntelen ja hymyilen ja Emma ”ohjaa” :)
Huittisissa sain jatkaa rakasta harrastustani. Siellä ohjasin aktiivisesti viikoittain lapsia ja nuoria ja sain tutustua seuratoiminnan eri osa-alueisiin. Vapaa-aikani siis kului jumppasaleilla ja seurastani tuli minulle kuin toinen perhe. Myös työ koulunkäyntiohjaajana opetti ja antoi minulle paljon. Sain kokea pienen koulun positiiviset puolet mm. hyvän työyhteisön ja ihanat työkaverit, tutut oppilaat ja vanhemmat, Ellun maittavat kouluruuat, turvallinen työympäristö ja paljon muita ihania muistoja joita tulen vielä kiikkustuolissakin muistelemaan hymyssä suin.
Nyt kuitenkin, takaisin täällä, Kankoonpäässä. Olen haaveillut pikkutytöstä asti ammattitanssijan urasta. Mutta lyhyen pituuteni takia, se haave kaatui. Silloin päätin että vielä jonain päivänä teen työtä liikunnan ja tanssin parissa. Nyt olen vihdoinkin löytänyt tieni uudelle työpaikalle. Saan tehdä vihdoinkin sitä työtä mistä olen aina haaveillut. Saan tavata paljon uusia ja ”vanhoja” asiakkaita joita olen ohjannut elämäni varrella. Pidän työstäni TODELLA paljon (kroppa saattoi aluksi olla eri mieltä ). Asenteeni ja ennakkoluuloni tiettyjä asioita kohtaan ovat fyysisen työn aikana muuttuneet. Olen huomannut että koskaan ei ole liian myöhäistä kokeilla uusia juttuja ja kehittyä. Olen kokenut liikunnan hyvää tekevät vaikutukset niin keholle kuin mielelle.
Kiitos työkaverit että olette auttaneet minut uuden alkuun. Odotan mielenkiinnolla ja intoa puhkuen uusia tuulia (kesälukkari, uudet koulutukset, tiimi-illat jne.) Tanssi on hyvä tapa ilmaista ja purkaa tunteita, paras paikka paeta hulluuden partaalla, ja keino löytää onnellisuus! Nähdään tunneilla!
Kesää odotellen, Carita
 |
| Valmiina Burleski-tuntiin :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti